Kaikkien teidän blogia seuranneiden (tai tänne sattumalta osuneiden) tiedoksi - Suomeen saavuin viime perjantaina hieman ennen puoltayötä. Kaikki on hyvin, home sweet home. Los Angelesista lähdön jälkeen ja Atlantin yläpuolella vietettyjen unisten kilometrien jälkeen reissun viimeinen etappi Lontoo tuli katsastettua reilussa kymmenessä tunnissa kävellen. Varsinaisen turistipäivän esikuvan jälkeen tavoitin puolenyön junan takaisin kohti lentokenttää ja vietin viimeisen yöni ulkomailla Heathrow'n lentokentällä.
Pitkän odottelun jälkeen oli nousu LHR-HEL -koneeseen tosiasia. Edellinen suomen kielen kuuleminen oli elokuun alusta Aucklandista ja siksipä tuntui taas erittäin hämärältä kuulla suomea puhuttavan joka puolella. Ja tunne oli vielä oudompi, kun pääsin Helsinkiin ja sain pitkästä aikaa puhua kentälle vastaan tulleiden perheenjäsenteni kanssa. Matkaevääksi laitettu ruisleipä ja tunnin ajomatka takaisin kotia kohti saivat äidinkielen kuulostamaan kuitenkin jo varsin pian tutulta. Ja kotona saunottiin ja syötiin hyvin - ja suomalaisittain. Oi kallis Suomenmaa!
Tätä kirjoitan Kainuusta komeissa maisemissa oikeaa kesälomaa viettäen ja tulevan lukukauden haasteisiin valmistautuen. Rantasauna on lämmennyt joka ilta, näin puolen vuoden vajetta vastaamaan. Tämä jäännee myös blogin toiseksi viimeiseksi tekstiksi. Koostan vielä ensi viikolla jonkinlaisen yhteenvedon reissustani ja lisään kuvia nopeamman nettiyhtyden ääreltä. Joten täältä tähän.
