Another Sunday

Aika lentää, kun on hauskaa. Tämäkin viikko on taas sievässä paketissa. Essee myös..ja seuraavaa kirjoittamaan hetikohta. Sain myös yhteyden tähän paikalliseen kontaktihenkilööni, eli teknologiakasvatuksen proffaan, joka on  Suomessakin vieraillut vuosia sitten. Toivon mukaan pääsen kasaamaan kandintyöni toisen puolikkaan aineiston tässä muutaman viikon sisään.

Jalkapalloa: University Hall ja Mantequilla Mundial ottivat yhteen yliopiston Sunday Outdoor Football-sarjassa tänään iltapäivällä. Kiivaan kamppailun ja lukuisten näyttävää jalkapalloa tarjoilleiden tilanteiden jälkeen Boyd-Wilson Fieldiltä poistuttiin tasaisissa 0-5 -lukemissa. Tästä on hyvä jatkaa.
Vitsi vitsinä..oli liian kova tasoero meidän ja vastustajien välillä..ikävää toisaalta, kun näitä kovia joukkueita tulee vielä muutama vastaan ainakin ja meillä oli täpärää saada edes kaikki pelaajat paikalle. Vaan minkäs teet. Futis on aina kuitenkin futista. Uutta matoa koukkuun...

Boyd-Wilson Field...kunnian kenttä.

--
P.S.
Jos hankin tatuoinnin täällä ollessani, niin se tulee olemaan kaksiosainen: toinen kuva Euroopasta ja toiseen Suomen kartta. Helpottais huomattavasti, kun ihmiset kysyy, että mistäpä olet tänne tiesi löytänyt...

"Finland..hmm..is it the place where the volcano erupted last year..disturbing air traffic in whole Europe?" 
"Nope, my friend..that is Iceland that one.."

Esseetä ja eläimiä.

Ihan lyhyt päivitys vain.. Se essee on huomisen jälkeen palautuskunnossa. Onpa helppoa kirjoittaa, kun on tarpeeksi monta lähdettä, joihin tehdä viittauksia. Ajoittain homma on jopa hauskaa. Tosin seuraava tehtävä, kirjallisuuskatsaus yhteistoiminnallisesta oppimisesta, vuottaa jo nurkan takana..mutta ei kanneta siitä huolta. Vielä.

Vaihtarikaverini Hong Kongista innostui valtavasti hänelle lainaamastani This is Finland-kirjasta ja on lukenut sitä kuumeisesti jo kohta viikon ajan. Lupasi palauttaa huomenna..ja päätimme, että leivon mustikkapiirakkaa tässä joskus syksymmällä, kun sopiva sauma löytyy (kirjassa nimittäin annettiin olettaa, että mustikkapiirakka on varsin fennomaaninen jälkiruokaherkku). Ei ongelmaa..täältä löytyy mustikoita, tosin viljeltyjä ja varsin isoja. Ja ruispaahtoleipääkin löysin. Eväät on kuin kotona konsanaan!

Weta, ystäväiseni.

Illat alkavat olla jo hieman kylmempiä..tai oikeastaan sisällä on kylmä, kun päivän aikana kertynyt lämpö haihtuu ikkunoista ja ovista pihalle. Eristeitä ei ole laitettu välipohjiin ja karmeihin ihan samanlaisella pieteetillä kuin siellä pohjolassa. Vaikka lämpö karkaakin, paikallinen fauna kompensoi tilannetta ja tunkee sisälle. Eilen löysin suht ison hämähäkin kylpyammeesta ja tänään kämppikseni lattialla mönki weta, uusseelantilainen sirkka. Australiaan verrattuna elo hyönteisten ja matelijoiden kanssa on hyvin rauhanomaista - nämä elämänmuodot kun eivät ole myrkyllisiä. Siis arakno- ja muut foobikot: välttäkää Australiaa ja tulkaa Uuteen-Seelantiin.

Arkea, mitäpä muutakaan..

The new order.

Eipä oikein syvällisempää kerrottavaa ole menneistä muutamista päivistä. Maanantain ja tiistain luentojen ja jalkapallon jälkeen on suurin osa ajasta mennyt enemmän tai vähemmän tehokkaasti tietokoneen ääressä. Kirjoittamista on vielä vaikka ja kuinka, mutta onneksi on aikaakin ensi viikon perjantain deadlineen. Sain huoneen järjestystäkin muutettua - tulee valo mukavammin työpöydälle, eikä tarvitse ostaa pöytälamppua. Vuosien takaiset hämähäkinseititikin tuli imuroitua pois sängyn takaa. Ikkunanpesijälle olis vielä pesti vapaana. Ehkä ensi viikolla, jos essee valmistuu ajallaan.

Pre-game eatings

St. Patrick's Day oli torstaina, mutta keli oli niin kurja, etten usko kenenkään juhlineen ulkona..kuuleman mukaan kaverini kuitenkin näki kulkueellisen laulavia vihreitä miehiä samaisena iltapäivänä. Itsehän istuin koko illan koneella..

Mutta perjantaina sää suosi ja päätettinpä sitten grillata isommalla porukalla. Lihaa ja muita grillituotteita meni varmasti toistakymmentä kiloa illan aikana ja saman verran oli meitä syöjiäkin. Palanpainikkeeksi katsottiin rugbya, josta perussäännöt ovat jo suht hyvin hallussa ja krikettiä, josta ymmärrän hädin tuskin mitään. En siis oikein lämmennyt Sri Lankan ja Uuden-Seelannin väliselle maailmancup-ottelulle..

Mutta: tänään pelataan yliopistosarjan ensimmäinen ottelu ja SE tulee olemaan jalon ja rehdin urheilun juhlaa! Eilen iltapäivällä haettiin vähän tuntumaa ja tekonurmi tuntuikin kohtuullisen mukavalta. +25C takasi myös, että hiki saatiin verrattaen vaivatta pintaan. Päivitän illemmalla, miten ottelussa kävi. Toivoa sopii, että tarvittava määrä pelaajia kuitenkin ilmaantuu paikalle. Tänään oli havaittavissa pientä katoa..

--
Pelit on nyt pelattu ja tärkeintä oli, että kaikilla oli hauskaa. Pääsin avaamaan joukkueemme maalitilin ja olimmekin viimeisille minuuteille asti 2-1 -johtoasemissa. Mutta sitten pääsi naapuri tasoittamaan - olin itse maalivahdin virkaa toimittamassa (kiertävät vuorot) - ja otti päähän niin maan ankarasti. Voitto olisi aina voitto, varsinkin kun on oikeasti kovia joukkueita tulossa vastaan myöhemmin sarjassa. Meidän tiimissä ei varsinaisia pelimiehiä ole kuin muutama. Ehkä siis enemmän sitä social socceria tiedossa.

Ottelun jälkeen ehdin vielä nauttia lounaan kotona ennen Arisen sunnuntaisettiä ja sieltä suuntasin futisjoukkueemme kanssa pizzalle. Täällä on niin hieno systeemi, että eräs paikallinen pizzeria tarjoaa jokaiselle joukkueelle pitsat pelipäivän iltana. Todella hieno homma!

Nyt ulos katsoessa voi vielä ihailla valtavan hienoa täysikuuta ja tähtitaivasta kaupungin yllä. Pohjantähti on vaihtunut Etelän ristiin.

Viikko pakettiin

Kas, hurahtipa viikko sukkelaan..seuraa lyhyt tiivistelmä, mitä seitsemän mennyttä päivää pitivät sisällään.

* Keskiviikkona valmistui Perceptions of ethnicity-essee (palautuspäivä on tosin vasta ensi kuussa, mutta eipähän tarvitse huolehtia siitä).
* Torstaina lainattiin kahdeksan kirjaa kirjastosta - materiaalia yhteistoiminnallisesta oppimisesta (Johnson&Johnson!) ja digitaalisista oppimisympäristöistä.
* Perjantaina luettiin kirjoja ja käytiin illalla syömässä ankkaa ja paistettua riisiä keskustan toisella puolella.

Auto vastaan miehistönkuljetusvaunu.

* Lauantaina pudoteltiin savikiekkoja, pelattiin paintballia, heitettiin kuorma-auton rengasta ja tuhottiin henkilöauto. Illalla syötiin hyvin ja pelattiin touch-rugbya.
* Sunnuntaina ostettiin halpoja vihanneksia (paprikat n. 4€/kilo) ja käytiin piknikillä.
* Maanantaina kirjoiteltiin tiivistelmää ja katsottiin telkkaria (saivat meillekin sellaisen asennettua). Kanavia on reilusti enemmän kuin Suomessa, mutta ohjelmista yli puolet on samaa kauraa: tosi-tv:tä, visailuja ja amerikkalaisia sarjoja).
* Tänään tiistaina oltiin kuusi tuntia yliopistolla, saatiin ohjeita kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen ja avattiin futiskausi Arise Unitedin harjoituksissa (kohtuu kova taso heillä - saa nähdä pelaanko peleissä vai käynkö vain treeneissä). Ensi sunnuntaina alkaa myös yliopiston liiga, joka on enemmän social soccer-pohjalla..

Lyhyestä virsi kaunis. Huomenna alkaa toisen isomman esseen kirjoittaminen, jossa hommaa riittää varmasti vielä ensi viikoksi.

Hei, ottakaa ihmeessä skypellä yhteyttä! Olen melkein joka ilta koneella, joten jos teillä on aamuja vapaana niin ei muuta kuin vihreää nappia painamaan. Odotan..

Ja taas päivitellään!

Tältä viikolta luennot pulkassa. Voitte päätellä, että tunteja on maanantaisin ja tiistaisin. Ja myöhemmin syksyllä sitten ryhmätöiden puurtamista joinain muinakin viikonpäivinä. Loppuviikosta työstetään siis itsenäisesti tehtäviä eteenpäin. Aamupäivällä Multiethnic education -kurssilla käsiteltiin rasismia ja etnisyyttä todella asiantuntevan ja aiheeseen perehtyneen luennoitsijan alustuksen kautta. En ole Suomessa vastaaviin ammattilaisiin törmännyt. Kaverille annettiin läksiäislahjaksi kortti, johon sitten kirjoitettiin "Thank you so much for your time and knowledge" -tyyppisiä terveisiä. Luennon jälkeen kotiin, lounas ulkona (vielä jaksaa aurinko lämmittää!) ja kolmeksi takaisin yliopistolle.

Ryhmäjako pelikorttien avulla.

Ensimmäisen artikkelitiivistelmän palautus Classroom studies-kurssille oli muutamaa kielioppivirhettä vaille onnistunut. Tiivistelmät vaihdettiin pareittain ja niitä kommentoitiin kirjallisesti - kasvaa tämä tieteellisen kirjoittamisen taito näinkin! Tiivistelmiä tehdään joka viikko tälle kyseiselle kurssille, joten oli hyvä saada varmuus, että suunnassa ollaan! Ahersimme yhteensä kolme tuntia palautteen antamisen, opettajan ennakkoluulojen ja kasvatuspsykologisten teorioiden ristitulessa.

Osa asioista oli jo Jyväskylästä tuttua ("Mikko, would you like to share us something about mr. Skinner and behaviourism, 'cause you seemed to nod?"), mutta oppimismenetelmät olivat yhteistoiminnallisia ja aktivoivia. Osallistujat ovat joko opettajaksi aikovia tai muuten vaan kasvatustieteestä kiinnostuneita, joten asioita käydään läpi muutenkin kuin opettajan näkökulmasta. Ja ryhmätöitä varten paikkoja vaihdettiin pariinkin kertaan, jolloin ihmisten nimet alkoivat tulla tutuiksi. Tämän kurssin anti tuntuu menevän suoraan pedagogisen varastoni käyttöhyllylle!

Mitäs muuta..eilen oli sunnuntaina toriostosten ja Arise-seurakunnan jälkeen mentiin porukalla pelaamassa biljardia paikalliseen biljardiravintolassa, jonka seurakunta oli vuokrannut koko illaksi. Tupa oli, kuten arvata saattaa, aivan täynnä. Myös kahvi, jäätelö ja ranskalaiset maistuivat pelailun lomassa. Huikeaa menoa!

Tästä lähtee  käyntiin illan ensimmäinen peli.

Enimmäkseen ruoasta

Oppilaskunnan aula, koristeltu tällä kertaa näin.

Ensimmäinen opiskeluviikko suunnilleen takana..vielä illalla täytynee ottaa osaa VUW:n International Welcome Partyyn. Illan pukukoodi: "...dress up in a costume that represents your country to be into win some great prizes!" . Riittäneeköhän Marimekon t-paita voittoon..

Viikon anti on maanantain ja tiistain opiskelupäivien lisäksi ollut seuraava. Aamulla hyvä aamupala kotona, sitten hetki koneella, jonka jälkeen yliopistolle ehkä kirjastoon tai sitten nauttimaan eri järjestöjen tarjoamaa pikkupurtavaa. Eilen Pasifika-opiskelijajärjestö tarjosi bbq-lounaan, enkä ole KOSKAAN saanut niin hyvää grilliruokaa. Makkaroita, pihvejä, riisiä, possusylttyä, sipulirenkaita, kookos-peruna -paistosta, salaatteja ja varmaan viittä tai kuutta eri hedelmää eri muodossa. Käskivät vielä santsikierrokselle - ja pakkohan se oli.

Kotipuoleen verrattuna järjestöt käyttävät täällä huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa uusien opiskelijoiden kalastamiseen mukaan toimintaan. Joka päivä tällä viikolla on ihmisiä houkuteltu mukaan retkeilykerhoihin, poliittiseen toimintaan, buddy-program-kerhoon, jalkapalloklubiin, lautapelikerhoon, olutkerhoon, Malesialaisten opiskelijoiden kerhoon, National Bankin osakkaiksi, kielikerhoihin ja eri seurakuntien ja opiskelijajärjestöjen toimintaan. Näin niin kuin lyhyesti kuvattuna. Ja kaikkijärjestöt tarjoavat ohikulkijoille jotain syötävää, joten loppujen lopuksi saatat huomata, että sylissäsi on pari omenaa, kaurakeksejä, pullo limpparia tai energiajuomaa, jäätelö ja hot dog. Meillä Jyväskylässä tämä rekrytointi kulminoituu yhteen päivään C-rakennuksen aulassa. Opittavaa?

Arobakery's Rye Bread

 Asiasta kolmanteen: löysinpä tuosta mäen alta lähileipomon (erään kiwin vinkin perusteella), josta saa RUISLEIPÄÄ. Siis ihan oikeaa ruisleipää. Katsokaa vaikka kuvasta, jos ette usko. Ja onkin muuten erinomaista leipää. Ei yhtä hapanta kuin kotona, eikä yhtä suolaista. Mutta hyvää. Ruisleivän ikävää ei tarvitse kokea seuraaviin kuukausiin. Tavallisesta ruokakaupasta ei tietenkään ruisleipää saa, mutta onneksi on näitä leipomoita. Paikalliset mutustavat enimmäkseen erilaisia vaaleita leipiä, joita saa toki kokojyvä-vaihtoehtonakin. Perinteinen kiwi-aamupala on beans on toast, eli purkkipapuja paahtoleivällä. En ole vielä kokeillut. Katsokaa lisää herkutteluvaihtoehtoja aamuihinne täältä.

Ja kun ruoasta puhutaan, niin laitoin tähän ruisleivän verrokiksi vielä kuvan paikallisesta hot dogista. Ei niin amerikkalainen, kuin meillä Suomessa, eikä niin terveellinen kuin ruisleipä, mutta mukiinmenevä välipala. Resepti ei ole salainen. Tarvitaan:
    1 vaalea paahtoleivän pala (ei moniviljaleipää)
    1 makkara
    Paistettuja sipulirenkaita
    Ketsuppia maun mukaan

Hyvää ruokahalua!

Kiinni opinnoissa

Tiistai-ilta ja kaikkien kolmen kurssin luennot takana. Löysin kaikkiin luokkiin ensiyrittämällä ja Kelburnin kampusalue tuntuu melkein yhtä viihtyisältä kuin JKL:ssä. Tulen pitämään tästä - todella, todella mielenkiintoisia aiheita, opettajia ja ihmisiä. Kurssit ovat nimeltään Growing Up in a Digital World, Multiethnic Education ja Classroom Studies. Kolmannen vuosikurssin kaliiberia kaikki.

Jokaisella kurssilla annettiin tehtäväksi kolme assingmentia, joita painotetaan prosentuaalisesti ja joiden perusteella annetaan kurssin arvosana skaalalla A+:sta E:hen. Aika perinteinen systeemi siis. Opinnoista on maksettu ja useimmat haluavat saada tietenkin mahdollisimman hyvät arvosanat. Mutta: kiitos ei tätä järjestelmää Suomeen, arvon päättäjät jos tätä luette. Ihan tarpeeksi arvostelua ja paremmuusjärjestykseen laittamista tässä elämässä muutenkin.

Tiettyä nöyryyttä jää kaipaamaan...

Yhteensä tälle keväälle on siis yhdeksän tehtävää palautettavana - esseitä, kirjallisuuskatsauksia ja muutama ryhmätyö ja -esitelmäkin mahtuu mukaan. Yksinkertaista! Aiheet ovat monipuolisia ja tuntuvat palvelevan kurssin tavoitteita varsin hyvin. Kaikilla kursseilla olen huomannut olevani paitsi ainoa suomalainen(yllätys, yllätys), myös ainoa eurooppalainen. Olo on ollut jotenkin eksoottinen ja ihmisillä tuntuu riittävän ihmeteltävää meikäläisesten opettajankoulutuksen kestossa ja kaikille ilmaisessa perus- ja jatkokoulutuksessa.

Kelburn-kampuksen pääkatu.

Muutamien tehtävien aiheita joutunee hieman soveltamaan suomalaiseen näkökulmaan, mutta luennoijat ja kurssien vastaavat opettajat ovat kuitenkin hyvin joustavaa väkeä, joten asia ei tuottane ongelmia. Sen jo kuitenkin tiedän, että tämän lukukauden jälkeen on tieteellisen tekstin suoltaminen englanniksi paaaljon helpompaa kuin aiemmin.

Ryhmät ovat olleet sopivan kokoisia, sellaiset 15-20 henkeä. Ei siis mitään massaluentoja, pikemminkin tulee mieleen kotiyliopiston demoryhmät. Osallistavaa opetusta, keskustelua ja kysymysten pohtimista pienryhmissä. Ja ainakin toistaiseksi opettajien taholta varsin selkeää englantia kiwi-aksentista huolimatta.