Enimmäkseen ruoasta

Oppilaskunnan aula, koristeltu tällä kertaa näin.

Ensimmäinen opiskeluviikko suunnilleen takana..vielä illalla täytynee ottaa osaa VUW:n International Welcome Partyyn. Illan pukukoodi: "...dress up in a costume that represents your country to be into win some great prizes!" . Riittäneeköhän Marimekon t-paita voittoon..

Viikon anti on maanantain ja tiistain opiskelupäivien lisäksi ollut seuraava. Aamulla hyvä aamupala kotona, sitten hetki koneella, jonka jälkeen yliopistolle ehkä kirjastoon tai sitten nauttimaan eri järjestöjen tarjoamaa pikkupurtavaa. Eilen Pasifika-opiskelijajärjestö tarjosi bbq-lounaan, enkä ole KOSKAAN saanut niin hyvää grilliruokaa. Makkaroita, pihvejä, riisiä, possusylttyä, sipulirenkaita, kookos-peruna -paistosta, salaatteja ja varmaan viittä tai kuutta eri hedelmää eri muodossa. Käskivät vielä santsikierrokselle - ja pakkohan se oli.

Kotipuoleen verrattuna järjestöt käyttävät täällä huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa uusien opiskelijoiden kalastamiseen mukaan toimintaan. Joka päivä tällä viikolla on ihmisiä houkuteltu mukaan retkeilykerhoihin, poliittiseen toimintaan, buddy-program-kerhoon, jalkapalloklubiin, lautapelikerhoon, olutkerhoon, Malesialaisten opiskelijoiden kerhoon, National Bankin osakkaiksi, kielikerhoihin ja eri seurakuntien ja opiskelijajärjestöjen toimintaan. Näin niin kuin lyhyesti kuvattuna. Ja kaikkijärjestöt tarjoavat ohikulkijoille jotain syötävää, joten loppujen lopuksi saatat huomata, että sylissäsi on pari omenaa, kaurakeksejä, pullo limpparia tai energiajuomaa, jäätelö ja hot dog. Meillä Jyväskylässä tämä rekrytointi kulminoituu yhteen päivään C-rakennuksen aulassa. Opittavaa?

Arobakery's Rye Bread

 Asiasta kolmanteen: löysinpä tuosta mäen alta lähileipomon (erään kiwin vinkin perusteella), josta saa RUISLEIPÄÄ. Siis ihan oikeaa ruisleipää. Katsokaa vaikka kuvasta, jos ette usko. Ja onkin muuten erinomaista leipää. Ei yhtä hapanta kuin kotona, eikä yhtä suolaista. Mutta hyvää. Ruisleivän ikävää ei tarvitse kokea seuraaviin kuukausiin. Tavallisesta ruokakaupasta ei tietenkään ruisleipää saa, mutta onneksi on näitä leipomoita. Paikalliset mutustavat enimmäkseen erilaisia vaaleita leipiä, joita saa toki kokojyvä-vaihtoehtonakin. Perinteinen kiwi-aamupala on beans on toast, eli purkkipapuja paahtoleivällä. En ole vielä kokeillut. Katsokaa lisää herkutteluvaihtoehtoja aamuihinne täältä.

Ja kun ruoasta puhutaan, niin laitoin tähän ruisleivän verrokiksi vielä kuvan paikallisesta hot dogista. Ei niin amerikkalainen, kuin meillä Suomessa, eikä niin terveellinen kuin ruisleipä, mutta mukiinmenevä välipala. Resepti ei ole salainen. Tarvitaan:
    1 vaalea paahtoleivän pala (ei moniviljaleipää)
    1 makkara
    Paistettuja sipulirenkaita
    Ketsuppia maun mukaan

Hyvää ruokahalua!